Konserttimuisteloita

Joulu tuli ja meni. Juhlavuosi lähenee siis loppuaan... Oikeastaan se kyllä päättyi jo juhlakonserttiin ja synttäribileisiin 27.10.2012. Siitä alkoi Isottarien treeni- ja keikkatauko sekä näemmä myös blogin hiljaiselo. Kaikki ne päättykööt nyt! :)

Lienee kuitenkin paikallaan palata vähän muistelemaan tämän vuoden tärkeintä tapahtumaa: meidän 20-vuotissynttärijuhlia! Rankka päivähän se oli, kun suunnattiin Ilokiveen jo aamuyhdeksältä ja viimeiset poistuivat paikalta noin kahden kieppeillä aamuyöllä. Antaumuksella ja ajan kanssa juhlittiin siis! :)

Isottarien & Kairan yhteispose. Kuva: Jarmo Mikkilä.

Varsin komiaksi oli musta laatikko toimestamme koristeltu: hirmuisesti valkoisia ja turkooseja ilmapalloja, lukuisia nostalgisia ryhmäkuvia parin kymmenen vuoden ajalta, julisteita, kynttilöitä, karamelleja (nekin teemaväreissä tietenkin)... 

Kuvittelisi sisääntulijan päässeen het kättelyssä mukaan juhlatunnelmaan. (Pakkohan sitä on kissan omaa häntäänsä vähän nostaa :D)

Aikaa oli varattu muka yllin kyllin harjoituksiin ja sound checkeihin, järjestelyihin ja valmisteluihin, meikkailuun ja letitykseen... Silti kello löi yllättävänkin pian puoli kolme ja ensimmäisen konsertin yleisö päästettiin sisään. Kahvikonsertti pyörähti käyntiin klo 15.00. Alkuun meinasi vähän jännittää, mutta sitä ei kuulemma huomanneet kuin muutama vanha Isotar ja tosifani katsomossa.

Letitystä ja läpimenoon valmistautumista.

Koska ruoka on lähellä Isottarien sydämiä, on syytä mainita siitäkin jotain. Ei juhlapäivänä nimittäin nälissään tarvinnut olla: Vieraille oli väliajoilla tarjolla kasvispiirakkaa ja porkkanakakkua, nam! Niitä riitti onneksi myös iltapalaksi karonkkaan. Konserttien välissä Isottaret itse nauttivat mm. kasvispihvejä ja kermaperunoita, nam! Ilokivelle & Maailmanlopun ravintolalle kuuluu suuret kiitokset niin juomatarjoiluista kuin tilasta ja tekniikastakin. Kiitokset kuuluvat myös muille Isottarien yhteistyökumppaneille!

Odottelua bäkkärillä.

Pitkään ei siestaa ehditty viettää. Toinen, se K-18-konsertti täräytettiin alulle klo 19.00. Nyt oli jo tanssijoillakin aavistuksen vapautuneempi olo, kun ensimmäinen konsertti oli todistanut, että hyvinhän se menee. Pukuhuoneessa eräät, jotka tanssivat kaikissa tansseissa, totesivat konsertin olevan yhtä vaatteen vaihtoa, joiden välissä käydään vähän lavalla pyörähtämässä :D

Letkistä teemaväreissä. Kuva: Jarmo Mikkilä.

Eivät Isottaret kuitenkaan ainoita tähtiä konserteissa olleet. Kansanmusiikkiyhtye Kaira hurmasi jälleen kerran niin tanssijat kuin yleisönkin soitollaan. Mahtavuutta oli myös se, että aiemmasta bändistämme Hurnakosta oli Kretonkiputiikkia päässyt säestämään trion verran porukkaa. Vierailevana tähtenä molemmissa konserteissa esiintyi myös ISOn Tanhuujien 10-13-vuotiaiden ryhmä Pauha. Tästä alkakoon seuran sisäinen yhteistyö eri-ikäisten ryhmien välillä!

Kaira. Kuva: Jarmo Mikkilä.

Pauha + Paula. Kuva: Jarmo Mikkilä.

Yleisöä oli mukavasti kummassakin konsertissa. Kyllä sinne muutama enemmänkin olisi mahtunut, mutta hyvä oli näinkin. Paljon oli tanhuystäviä sieltä ja täältä. Ystäviä, tuttavia, sukulaisia ja aivan satunnaisiakin tanhufaneja. Kaukaisimmat vieraat taisivat olla Martiniquelta, Karibialta.

Ja kun toinen konsertti oli ohi, niin siitä alkoi ne armottomat bileet: villiä bailausta ja ennennäkemättömiä tanssikuvioita! Huutokatrillikin toteutettiin huikkakatrillin muodossa. Ja tottahan toki palkittiin mm. kaikki läsnäolevat Isottarien tanhuopet sekä ryhmän oma, pitkäaikainen huoltajahahmo, Ritu.

Huikkakatrillia: huikkaharjoitus.

Vierailevina tähtinä bileissä esiintyivät Tanhujätkät osin livenä ja osin nykytekniikan avulla menneiden vuosien huippuhetkiä toisintaen. Poikkeuksena aiempiin esiintuloihinsa Tanhujätkillä oli mukanaan yhden sijaan kaksi kumisaapasta: toinen iso, musta, perinteinen nokialainen ja toinen pieni, keltainen, trendikäs. Nokkelat lukijat saattavat tässä kohtaa arvatakin, että ISOn Tanhuujien toinen 20-vuotisjuhliaan viettävä ryhmä ojensi samanikäiselle pikkusiskolleen lahjaksi sen pienemmän ja sievemmän saappaan. :) Melkoinen kunnia oli se, koska ilmeisesti vastaavaa lahjaa ei Antti Savilammen lisäksi muille ole aiemmin ojennettu...

Valokeilassa Isottarien upouusi, oma pikkusaapas.

Juhlavuosi on ollut mielenkiintoinen ja työntäyteinen. Itse konserttipäivä puolestaan oli huikea Isottarien & bändiläisten ryhmähengen ja yhteistyön taidonnäyte. Isottaret kiittää ohjaajia, Kairaa, Hurnakko-trioa, faneja ja muita tukijoukkoja! Hyvää loppuvuotta ja Folklandialla nähdään! Siitä alkaa seuraava juhlavuosi: ISOT 50 vuotta!

Tämän tekstin tuotti Laalaa Meimein avustuksella