Niin vierähti (vai menikö se puolijuoksua) ties monesko Tanssimania. Asiaa tuntemattomille kerrottakoon että tämä Tampereella joka toinen syksy järjestettävä tapahtuma on yksi kansantanssin alan suurimmista Suomessa ja keskittyy uuteen kansantanssiin. Lisätietoa Pispalan Sottiisin sivuilta. Tällä kertaa oltiin muutamien tanssisiskojen ja yhden biologisen kanssa turisteina liikenteessä, ei siis omaa keikkaa. Välillä on kivaa keskittyä kunnolla muiden esitysten seuraamiseen vaikka yleenstä omakin tanssijalka vipattaa viimeistään loppuillasta.
Koreografiakilpailu tarjoili yleisölle jälleen hienoja ja erityylisiä esityksiä joista itseäni koskettivat juurikin voittoisa Anna Ojan teos ja kolmanneksi sijoittunut Leila Ritatörmän ja työryhmän kilpailuehdotus. Kotikaupunkiamme edustivat upeasti toiseksi tulleet Paula Kettu ja Katariina Hiukka. Katalla kyseessä oli (vähintäänkin) kolmas sijoittuminen kisassa! Kaksi voittoa ovat tulleet Isottarien myötävaikutuksella vuosina ehkä 2001 ja 2009.
Tykkäsin myös kansantanssiteatteri Rimpparemmin Saharasta joka esitettiin omana konserttinaan Hällässä. Ari Nummisen koreografiaa ei selvästikään rasittanut identiteetin määrittely ”miten paljon esityksessä voi olla ei-kansantanssia jos sitä kutsutaan kansantanssiksi” ja hyvä niin.
Tanhutaisto sen sijaan oli vähän tylsä verrattuna aikaisempaan. Liikaa oheissälää ja juontajien jaarittelua, liian vähän itse tanssia. Tai sitten viime kerralla oltiin niin fiiliksissä omasta osallistumisesta ettei huomattu yleisön nuokkumista. Nyt kyseessä oli tynkäversio jossa voittaja ratkaistiin kolmesta ryhmästä heti samantien yhden tanssin perusteella. No ihan hyvin Hannat ja Heikit silti voittonsa veti.
Sitten pieni loppuvuodatus. Mitä on noin niinkuin valtakunnan tasolla se ihana yhteisöllisyys josta olemme ylpeitä? Itse tykkään ihan kauheasti jamitella vapaasti ja unelmailtani sisältäisikin jamittelua eri ihmisten kanssa vuorotellen ja sekaisin ja välillä kaikki yhdessä tanssien, taitotasoltaan ja parien koostumukselta vaihtelevassa massassa. Välillä perinteisesti sekaparin naisena (vapaan viennin seuraaminen on mahtavaa), välillä kumppaniani pyörittäen ja useimmiten "kontakti-improtyylillä", toinen toisiltaan impulsseja ja vihjeitä poimien ja niitä antaen ja yhteisen tekemisen kasvattamisen mihin tahansa sfääreihin...Niin sitten kun niin usein totean että valtakuntamme suurimman kattojärjestön tapahtumissa lattialla pyörii muutama hassu pari, ihmiset tanssii vaan ennestään tuttujen kanssa ja suurin osa ei tanssi ollenkaan, niin mietin että asialle pitäis tehdä jotain.
Hyvä lukija, kommentoi kirjoitusta! Olitko Tanssimaniassa? Voittiko paras korekilpailun? Pitäisikö tanhutapahtumissa olla parempia yhteisjameja? Miksi sinä luet Isottarien blogia?
(Katja H.)
Voi kun olisin itsekin ollut Tanssimaniassa. Toivottavasti voittaneen koreografian näkee vielä jossain tapahtumassa!
VastaaPoistaKaisu-Isotar
Itsekin pidin voittajakoreografiasta, joten tyytyväinen olen siinä suhteessa. Nautin myös muista konserteista, ja koska itsekin olin vain turistina, sain keskittyä nauttimiseen. :)
VastaaPoistaEn ollut näissä kekkereissä aivan juhlakunnossa, joten sänky kutsui molempina iltoina ennen vapaan tanssin osuutta. Jos kuitenkin olisin ollut kunnossa, olisin ollut totisesti tyytymätön iltajuhlien ohjelmaan. Olisin ollut harmissani siitä, että aika vapaaseen tanssiin ja sosiaalisuuteen oli jätetty hyvin minimaaliseksi. Tällöin Katjan kuuluttama yhteisöllisyys ei voi edes pyrkiä toteutumaan. Kun tulen Pakkahuoneelle ensin katsomaan yli kahden tunnin konserttia, toivoisin jo sen jälkeen voivani pistää vapaalle ja tanssahdella itsekin, jutella ystävien sekä tuttavien kera, vaihtaa vuoden kuulumiset. Sen sijaan minun oletetaan edelleenkin jäävän yleisöön seuraamaan esim. edellämainittua tanhutaistoa tai muuta valmiiksi järjestettyä ohjelmaa. Konserttituutti lauantain usean konsertin jälkeen oli kyllä siinä vaiheessa jo täynnä, enkä usko olleeni ainoa.
Kuulutan siis sitä, että tilaa vapaalle yhdessäololle, tanssille, improvisaatiolle, ja seurustelulle olisi annettava enemmän. Näin oli joskus, mutta ei ole enää ollut muutamaan vuoteen saman järjestön festareilla. Toivon siis muutosta nykyiseen ja ehkä hieman paluuta entiseen. Tai voihan entistäkin kehittää, en siis myöskään kannata kaavoihin kangistumista.
Jenni-fani Valkeakoskelta
Tervetuloa kommentoimaan Jenni! Sulla on hyviä pointteja tuossa. Kun ohjelmaa on tuutin täydeltä pitkälle iltaan niin ihmisille ei tule luonnollisia tilaisuuksia vapaaseen yhdessäoloon. Itse mietin, nimenomaan tanssiin rohkaisun näkökulmasta, että huutokatrillin tapaisia ohjattuja juttja vois olla enemmän ja mukana myös parinvaihtotansseja:)
VastaaPoista-Katja H
PS. Tanhutaistossa parasta oli yhden bändiläisen suullaan tekemä ptt-ptt-rytmi.
VastaaPoistaK.H.